Mitä tarkoittaa älykäs kylmäketju?

Sensireä sosiaalisessa mediassa seuraavat ovat saattaneet panna merkille käsitteen älykkäästä kylmäketjusta. Tässä blogissa pureudutaan tarkemmin siihen, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Kärsimättömämmille tiivistettäköön, että kyseessä on datan keruu, jako ja hyödyntäminen, joista tarkemmin alempana.

Miksi sitä tarvitaan?

Ennen kuin lähdetään tarkastelemaan älykästä kylmäketjua lähemmin, muistutetaan vielä, miksi paras mahdollinen kylmäketju on tavoittelemisen arvoinen asia. On päivänselvää, että hävikin vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää maapallolla, jonka väkiluvun arvioidaan saavuttavan 8,6 miljardia 2030-luvun puoleenväliin mennessä. Tällaisen väestön ylläpitäminen olisi ällistyttävä ponnistus siinäkin tapauksessa, ettei asiaan liittyisi ylimääräisiä ongelmia. Mutta…

Kolmannes kaikesta ruuasta ja rehusta, jonka maapallo vuosittain tuottaa, päätyy hävikkiin. Samalla merkittävä osa maailman ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta ja suoranaisesta nälänhädästä. Lämpötilarikkeiden kulut lääkelogistiikassa nousevat jopa 35 miljardiin dollariin vuositasolla, ja lääkkeiden ja rokotteiden puute vaikuttaa suoraan miljoonien ihmisten elämänlaatuun silloinkin, kun lääkkeiden puute ei johda välittömästi kuolemaan. Lisäksi nämä ovat vain kaikkein näkyvimmät kylmäketjua koskettavat ongelmat. (Lisätietoa kylmäketjua vaativien toimialojen haasteista löytyy ruuan, lääkkeiden ja veren kylmäketjuja koskevista aiemmista blogeistamme.)

Pyrkimys parempaan

Aluksi huonot uutiset: edellä kuvattua ei saada korjattua millään yhdellä taikakeinolla. Niin kauan kuin pilaantumiselle alttiita tuotteita joudutaan kuljettamaan ja varastoimaan, hävikkiä on käytännössä mahdoton poistaa kokonaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään syy luovuttaa ja tyytyä asioiden nykytilaan.

Siksi kehitimme älykkään kylmäketjun turvaamaan tuotteiden laatua lämpötilakontrolloiduissa olosuhteissa, jonka uskomme olevan yksi tehokkaimmista apuvälineistä hävikin vähentämiseen. Seuraavaksi käydään läpi älykkään kylmäketjun kolme päätekijää ja miksi ne ovat niin tärkeitä kokonaisuuden kannalta.

1.    Datan kerääminen

Ensimmäisenä saattaa nousta pintaan ärsytysreaktio: tämähän on yrityksellä jo hoidossa, ei siinä ole mitään uutta! Ja se voi olla aivan totta, ja toisaalta taas ei. Kylmäketjun lämpötilojen seuraaminen on lähes kauttaaltaan lain vaatimuksissa globaalistikin, minkä lisäksi se on tietenkin myös fiksua. Keinot seurannan tekemiseen ovat kuitenkin sekalaisia, manuaalisesta käsinkirjauksesta aina digitaalisiin järjestelmiin. Meidän tavallamme tehtynä lämpötilanseuranta hoidetaan automaattisesti, jatkuvasti ja reaaliajassa.

Tästä on kaksi päähyötyä, inhimillisten virheiden eliminoiminen ja datan keruu vaivattomasti yhteen paikkaan. Esimerkiksi Sensiren oma järjestelmä hyödyntää esineiden internetin IoT-alustaa automatisoimalla seurannan ja keräämällä kaiken datan keskitetysti pilvipalveluun visualisointia varten. Täysi näkyvyys tuotteiden olosuhteisiin on tietenkin välittömästi hyödynnettävissä, kun reaaliaikainen seuranta voi varoittaa lähestyvistä riskirajoista jo ennen kuin ne rikkoutuvat.

Mutta älykkäälle kylmäketjulle tehokkaampi datan kerääminen on vasta alkua.

2.    Datan jakaminen

Oletetaan nyt, että yrityksellä on käytössä digitaalisia sovelluksia oman kylmäketjun osansa lämpötilan seuraamiseen. Saattaisi tuntua houkuttelevalta painaa jarrua tässä vaiheessa, sillä nythän täytetään jo laillisuusvaatimukset, ja muutakin huolehdittavaa varmasti löytyy. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, ja nyt kerromme, miksi:

Hävikin tunnistaminen on helppoa, jos se tapahtuu katastrofaalisesti kertarysäyksellä. Kylmälaite saattaa hajota, tai rokotelava jäädä aurinkoon lämpenemään. Asteittainen pilaantuminen on kuitenkin paljon vaikeampi tunnistaa, sillä se on monien osien summa, jotka kaikki voivat näyttää mitättömiltä omillaan. Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa, jos vain koko kylmäketju on läpinäkyvä päästä päähän.

Tämän vuoksi datan jakaminen on tärkeää. Älykäs kylmäketju tarkoittaa älykkyyttä juuri ketjun tasolla, eli läpinäkyvyyttä haetaan ketjun kaikkiin lenkkeihin. Kun tämä saavutetaan, koko prosessia voidaan jalostaa paremmaksi sen sijaan että yksittäiset toimijat kantavat huolta vain omasta osastaan. Liiketoiminnan kannalta yhtiön halukkuus oman olosuhdedatansa jakamiseen lähettää tietenkin viestin siitä, että tämä on kiinnostunut oman toimintansa laadun lisäksi myös koko logistiikkaketjun tehokkuudesta. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten luotettavana kumppanina yritys näyttäytyy. Tietenkin liiketoimintasuhteet, jotka on rakennettu varmistetun datan ympärille ovat jo lähtökohtaisesti pitävämpiä kuin sellaiset, jotka on rakennettu oletuksille ja toiveille.

Tällaiseen tiedonjakamiseen on tietenkin olemassa monenlaisia järjestelmiä, joista viimeisimpänä on puhuttu lohkoketjusta eli blockchainista. Meidän ratkaisumme asiaan on Sensiren helppokäyttöinen pilvipalvelu, joka on tehokas väline datan keräämiseen ja jakamiseen ja joka voidaan integroida käytännössä kaikkien mittausjärjestelmien kanssa. Lisäksi Sensiren järjestelmä on jo käytössä testattu, joten sen hankkiessaan ei tarvitse ottaa riskejä toiminnan ja varmuuden suhteen.

3.    Datan hyödyntäminen

Kun edellä kuvatut menetelmät on otettu käyttöön, yrityksellä on pääsy parhaaseen mahdolliseen reaaliaikaiseen dataan kaikkialta kylmäketjusta, tuotannosta ja kuljetuksista aina varastointiin ja myyntiin asti. Hyvinä puolina reaaliaikainen seuranta auttaa yksittäisiä asianosaisia reagoimaan välittömiin ongelmiin ja datan jakaminen mahdollistaa oikeat toimenpiteet, jos useampi pieni olosuhdemuutos varoittaa laadun heikkenemisestä.

Tuotannon ja myynnin korkeimmalla tasolla, jossa dataa katsotaan kokonaisuutena, hyödyt ovat kiistämättömät jo tällä kuvailevan analyysin tasolla. Eikä tietenkään ole haitallista, jos omien kulujen vähentäminen auttaa myös liikekumppaneita menestymään. Mutta älykäs reagointitapa kaiken tämän datan omistamiseen on tehdä sille asioita. Yksinkertaisesti ilmaistuna yritys voi päästä jälkikäteisestä ja välittömästä reagoinnista tulevaisuuteen suuntaavaan toimintamalliin.

Kun huomioidaan koneoppimisen ja tekoälyn nopea kehitys, nähdään jatkuva liike kuvailevasta analyysista ennustavan ja jopa ohjailevan analyysin tasolle. Tämä tarkoittaa, että älykkyys kaikkien muiden toimintojen takana on siirtymässä inhimillisestä koneelliseen, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa dataan reagoinnin ja prosessinoptimoinnin automatisointia. Älykkään kylmäketjun kanssa olet eturintamassa hyödyntämässä tämän kehityksen tuloksia.

Älykäs kylmäketju

Viimeiseksi kuvitellaan ihmiskeho. Laitetaan kuitenkin aistien paikalle sensorit ja hermoverkkojen tilalle datanjakojärjestelmä. Aivot ovat edelleen tiedon käyttäjä, mutta ne saattavat olla koneelliset siinä missä inhimillisetkin.

Jos tämä oletettu ihminen nyt epähuomiossa kiinnittää huomionsa aivan toisaalle ja astuu ampiaispesään, hänen voisi olettaa poistuvan paikalta juoksujalkaa. Jos mikä tahansa yllä kuvatuista järjestelmistä ei toimi, tämä henkilö saattaa kuitenkin jäädä aivan tyytyväisenä paikalleen täysin tietämättömänä uhkaavasta vaarasta. Ainoastaan kun kaikki osat kehossa toimivat oikein ja yhtäaikaisesti, tämä ihminen osaa astua pois ja välttää kivuliaat pistot.

Käytännössä tämä on meidän visiomme älykkäästä kylmäketjusta – vältä huonot seuraukset paremmalla seurannalla, tiedonjakamisella ja datan hyödyntämisellä. Kestävä järjestelmä, asianosaisten yhteistyö ja järkevät dataperusteiset päätökset voivat vähentää hävikkiä sen kaikissa muodoissa ja parantaa toiminnan kestävyyttä. Tämä ei ole hyväksi vain tuottojen kannalta, vaan auttaa pohjimmiltaan koko maailmaa. Kun luvassa on tällaisia etuja, eikö olisi jo aika astua pois ampiaispesästä?