Oikeiden lääkkeiden toimittaminen oikealle vastaanottajalle ei ole aina helppoa: lämpötilakontrolloiduissa lääkekuljetuksissa hävikki on huolestuttavan suurta. Yhdenkin lämpötilahäiriön tarkastamiseen voi kulua yli 40 työtuntia ja se voi maksaa satojatuhansia euroja. Ja vaikka jo pelkästään rahallinen menetys on järisyttävän suuri, myös henkiä on vaarassa tehonsa menettäneiden lääkkeiden vuoksi. Seuraavat cargosense-sivuston aikanaan kokoamat luvut ovat hyvin kuvaavia:
- 25% rokotteista päätyy määränpäähänsä tehoaan menettäneinä väärien kuljetusolojen vuoksi
- 30% hävikkiin menevistä lääkkeistä johtuu täysin logistiikkaan liittyvistä syistä
- 20% lämpötilavaihteluille herkistä tuotteista vahingoittuu kuljetuksessa toimimattoman kylmäketjun takia
Tällaiset prosenttiosuudet ovat täysin järjettömiä katsoipa niitä sitten taloudellisesta tai turvallisuusnäkökulmasta. Se, että ylipäänsä tiedämme nämä luvut kertoo siitä, että kylmäketjua kyllä valvotaan, mutta myös sen, että valvonta tapahtuu jälkikäteen.
On tietenkin hyvä, että toimiala pystyy tunnistamaan vahingoittuneet lääkkeet ennen kuin ne toimitetaan potilaille. Vielä parempi kuitenkin olisi, jos vahinkoon voitaisiin puuttua jo silloin, kun se on tapahtumaisillaan. Tämä sekä säästäisi kustannuksia että takaisi lääkkeet niitä tarvitseville ihmisille.
Ympäristön vaarat
Varsinkin vähemmän kehittyneisiin maihin kuljettaminen on haastavaa johtuen toimimattomasta välineistöstä sekä hankalista ilmasto-olosuhteista. Lämpötila on jatkuvasti joko liian kuuma tai kylmä ja toimituspolut voivat kulkea missä tahansa hikisten viidakoiden ja jäätävien vuoristo-olosuhteiden välillä. Pakkausmateriaalien tulisi pystyä säilyttämään oikeat lämpötilaolosuhteet koko reitillä, ja reitit pitäisi myös pystyä suunnittelemaan etukäteen. Tällä hetkellä jopa Coca-Cola onnistuu tässä lääketeollisuutta paremmin.
Toisaalta samalla kun maailman terveysjärjestö WHO vaatii, että kaikki terveydenhoitoalan työntekijät osaavat valvoa rokotteiden kylmäketjua, samaa ei voi sanoa kaikista logistiikka-alan toimijoista tai lentokenttien ja satamien virkailijoista. Lähes 10% sähköisesti jätetyistä tullilomakkeista on jollain lailla väärin täytettyjä, mikä puolestaan tarkoittaa katkoksia sujuvassa kuljetuksessa ja mahdollisuutta lääkkeiden hyvinkin nopeaan pilaantumiseen. Esimerkiksi jos suojaamaton lava tuotteita jätetään lentokentälle odottamaan 21°C lämpötilassa, sen lämpötila nousee nopeasti 55 asteeseen. Tässä lämpötilassa paistaa munan 20 minuutissa, joten lääkkeiden kunnon voi arvata.
Uudet innovaatiot luovat myös uusia haasteita
Vaikka rokotteita kuljetetaan perinteisesti kylmäketjun avulla, uudet tuotteet selviävät myös korkeammissa lämpötiloissa. Tämä voi vähentää tarvetta kovan luokan kylmälaitteille, mutta lämpötilakontrollista ei sinänsä päästä edelleenkään eroon. Puhutaankin kontrolloidusta huoneenlämmöstä, sillä tuotteilla on edelleen lämpötilarajat, joita ne eivät voi ylittää pilaantumatta.
Toisaalta kylmäketjua tarvitaan edelleen erityisesti uusien biologisten ja geenipohjaisten lääkkeiden tullessa enenevässä määrin markkinoille. Nämä vaativat erityisen tarkkaa lämpötilasäätelyä sekä hyvin nopeaa toimitusta, sillä niiden elinkelpoisuusaika on varsin lyhyt. Toisaalta tarvitaan myös erittäin varma tapa yhdistää potilas ja hänen geneettiseen profiiliinsa koodattu lääke.
Sääntelyn tulevaisuus
EU:n suunnitellessa päivitystä lääkeaineiden steriilien tuotanto-olosuhteiden lainsäädäntöön, puhdastilojen olosuhdeseuranta näyttää päätyvän entistä tarkemman valvonnan kohteeksi. Tulevina vuosina myös lääkkeiden hyviin tuotantotapoihin kohdistuva GMP-sääntely sekä hyvään jakelukäytäntöön panostava GDP vaikuttavat ratkaisevasti lääkkeiden tuotantoon, kuljetukseen sekä varastointiin. Myös lääkeaineiden alkuperän jäljitettävyys on noussut vahvan huomion kohteeksi.
Elektronisten järjestelmien jatkuvasti kasvava käyttöönotto omasta puolestaan johtaa lisääntyvään informaatioturvallisuuteen panostamiseen myös seurantalaitteiden osalta. Kun EU ja USA sopivat 2017 vastavuoroisesta tunnustamisesta, näiden alueiden sääntely tulee suurella todennäköisyydellä vaikuttamaan toisiinsa jopa enemmän kuin kansainvälisessä yhteisössä yleensä. Kaikki tämä huomioon ottaen sääntelyyn reagoiminen mahdollisimman aikaisin olisi varmasti viisasta.
Pieniä asioita, suuria hyötyjä
Lääkekuljetusten kylmäketjun haasteita tarkastellessa nousee selkeästi ajatus, että reaaliaikainen lämpötilakontrolli on äärimmäisen tärkeää lämpötilahäiriöiden tunnistamiseksi sekä vaaralle alttiiden kuljetuksen paikkojen löytämiseksi. Turvallisimpien rahtiväylien ja kuljetusreittien löytäminen ja hyödyntäminen muuttuu helpommaksi jatkuvan lämpötiladatan myötä, mikä voi säästää lääkealan yhtiöille valtavia summia.
Tietenkään taloudelliset menetykset eivät ole edes se pahin mahdollinen seuraus kylmäketjun epäonnistumisesta. Kylmäketjun paras mahdollinen valvonta ja tiedon saaminen kaikille relevanteille osapuolille on avainasemassa siinä, että potilaalle toimitettu lääke tekee sen mitä pitääkin. Automaattiseen reaaliaikaista dataa toimittavaan lämpötilanvalvontajärjestelmään sijoittaminen tekee lääkekuljetuksista turvallisempia, helpompia sekä halvempia. Potilasturvallisuuden lisääntymisen lisäksi säästöjä saavutetaan prosessien optimoinnin kautta, sekä hävikin vähenemisen ja sen tutkimiseen käytettävän ajan lyhenemisen myötä.
