Parhaat käytänteet ateriapalveluihin

25.4.2019 | Samu Häkkinen

parhaat-kaytanteet-ateriapalveluihin

MTV3:n uutiset nosti vastikään esille Kempeleellä sattuneen tapauksen, jossa ateriapalvelun työntekijä oli jättänyt vanhusasiakkaan aterian rappukäytävään suojaamatta sitä lämpölaatikon tai vastaavan apuvälineen avulla. Kyseessä on tietenkin vain yksi haksahdus, jota järjestävä taho varmasti purkaa ja pyrkii varmistamaan, ettei sama pääse tapahtumaan uudelleen.

Samalla tulee kuitenkin mieleen taannoin käyty keskustelu vanhustenhoidon tilasta. Osaako vanhus, joka on kuitenkin vanhuspalvelujen asiakas, pyytää kaikkia niitä palveluja, joiden avulla hänen toimintakykyään voidaan parhaiten pitää yllä? Tämän lisäksi voidaan kysyä, tietävätkö kaikki ateriapalvelujen järjestäjätkään, minkälaisia mahdollisuuksia heillä on palveluntarjoajina käytössään?

Toimintakykyä ruuasta

Kun puhutaan siitä ruuasta, jota ateriapalvelut toimittavat vanhusten koteihin, puhutaan pohjimmiltaan siitä, kuinka tuetaan vanhuksen mahdollisuuksia pärjätä kotonaan. Tämä jää monesti jalkoihin toimintakyvyn ylläpidosta keskusteltaessa, sillä ensisijaisesti mieleen muistuu erilaisia terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyviä toimintoja.

Esimerkiksi THL kuitenkin muistuttaa vanhusten toimintakyvyn ylläpitoa koskevalla sivustollaan, että hyvä ja monipuolinen ravitsemus on yksi toimintakyvyn perusedellytyksistä. Ateriapalvelut ympäri Suomen ovat siis omalta osaltaan auttamassa vanhuksia pärjäämään paremmin arjessa, mutta kuten alun Kempeleen esimerkki osoittaa, järjestelmässä saattaa sattua myös virheitä.

Yksittäisenä tapauksena tällainen tuskin kenenkään toimintakykyä romahduttaa, mutta tämäkin harmillinen tapaus olisi voitu välttää nykyteknologian avustuksella.

Tieto on tehty jaettavaksi

Joulukuussa 2018 julkaistusta valtioneuvoston tilaamasta tutkimuksesta käy ilmi, että vanhusten ateriapalveluissa on viime aikoina kehitetty monia hyvin käytännönläheisiä ja helppoja ratkaisuja, jotka voivat sekä helpottaa ateriapalveluiden itsensä toimintaa että auttavat vanhuksia itseään aterioiden tilaamisessa, valmistelussa ja muissa ruokailuun liittyvissä käytännön asioissa.

Raportissa esitellään näistä monia, jotka mainitaan hyvinä esimerkkeinä ateriapalvelun parhaiden käytänteiden toteuttamisessa. Harmillisesti ympäri Suomen sijaitsevilla ateriapalveluilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia tai paikkoja jakaa kehittämiään työvälineitä ja käytänteitä niin, että myös heidän kollegansa pääsisivät hyötymään jossain muualla kehitetyistä välineistä.

Myös raportin tekijät pohtivat asiaa ja esittävät ratkaisuksi tiedonjakoportaalia, johon kaikki toimijat voisivat kerätä hyviksi havaittuja käytänteitä. Tämä vaikuttaa hyvältä ajatukselta, sillä on turhaa käyttää resursseja siihen, että useat toimijat kehittävät tahoillaan omia ratkaisujaan kaikkien kohtaamiin ja hyvin samantapaisiin haasteisiin.

Ateriapalveluosaamista Pohjois-Karjalasta

Palatakseni vielä yllämainittuun Kempeleen tapaukseen: esimerkiksi valtioneuvoston raportissakin mainittu ja kansallisesti noteerattu Pohjois-Karjalan tukipalvelut Polkka Oy:n ja Sensiren yhdessä kehittämä Vellikello-palvelu olisi voinut tässä tapauksessa auttaa varmistamaan, että toimitettu ruoka olisi saavuttanut vanhuksen.

Vellikellon perusajatuksena on seurata ruokatoimitusten perillemenoa digitaalisesti niin, että tieto siitä, onko ruoka saatu vietyä vanhukselle, saavuttaa sekä ruokapalvelun toimijat että vanhuksen omaiset. Tämän avulla siis silloin, jos ruokakuljetusta ei saadakaan syystä tai toisesta toimitettua perille, voidaan vanhukseen yrittää saada yhteys sekä hoivapalveluiden suunnalta että  vanhuksen omaisten kautta. Näin varmistetaan siis sekä aterian perillemeno, että se, että vanhukseen otetaan häiriötapauksissa yhteyttä sen selvittämiseksi, onko tällä kaikki kunnossa.

Koska monesti vanhuksen omaiset saattavat asua myös hyvin kaukana vanhuksesta itsestään, ylimääräisenä hyötynä ratkaisun avulla voidaan myös vähentää omaisten huolta. Kun ateriapalveluiden kuljettaja on toimittanut ateriat asiakkaalle asti ja omaisille lähtee viesti asiasta, nämä voivat olla varmoja siitä, että vanhus on todella saanut tilatut ateriansa.

Tällaisen läpinäkyvyyden avulla ateriapalvelujen toiminta voidaan saada sekä palveluntarjoajan kannalta varmemmaksi että vähennetään omaisten huolta vanhuksen päivittäisestä pärjääämisestä. Jos tällaisia parhaita käytänteitä pystyttäisiin paremmin tuomaan yleiseen tietoon, palveluntarjoajien mahdollisuudet ottaa niitä käyttöönsä helpottuisivat huomattavasti. Ja ensiarvoisesti vanhukset saisivat sen palvelun, johon he ovat oehdottomasti oikeutettuja.

........................

Jos Vellikello ja se, miten ratkaisu käytännössä toimii kuulostaa kiinnostavalta, kerromme mielellämme lisää siitä, miten aterioiden toimituksista saadaan varmempaa ja läpinäkyvämpää tietoa sekä ateriapalveluiden että omaisten käyttöön.

Teemat: Kuljetusseuranta, Teknologia, Kylmäketju, Ateriapalvelut

       
Samu Häkkinen
Samu Häkkinen

Content Specialist

Tilaa englanninkielinen uutiskirjeemme

Lue myös