Ihmiskehossa virtaa keskimäärin noin viisi litraa verta. Ajoittain osa tästä verestä joudutaan kuitenkin siirtämään pois kehon sisäpuolelta ja kuljettamaan toisaalle. Tämä voi olla joko luovutettua verta, jota käytetään kirurgisissa toimenpiteissä, synnytyssaleissa tai muissa tapauksissa, joissa ihmishenki on kyseessä. Tai kyse voi olla niinkin pienestä asiasta kuin verinäytteistä, joita analysoimalla voidaan saada tietoa mahdollisista taudeista ja yleisemmin terveydentilasta. Olipa kyseessä kumpi tahansa, tasaisten olosuhteiden ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää veren kelpoisuuden säilyttämiseksi. Vuodenaikojen vaihtelu tekee tästä muutenkin monimutkaisesta työstä entistäkin haastavampaa.
Kesä on taas täällä ja sen mukana lämpimämmät ja keskimäärin aurinkoisemmat päivät. Mutta kaikille kesä ei tarkoita pelkästään mukavampaa säätä ja mahdollisuutta kulkea pyörällä töihin. Luovutetun veren ja verinäytteiden kuljetuksissa vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa nimittäin jatkuvaa päänsärkyä: kuinka pidetään yllä tasaisia kuljetus- ja varastointiolosuhteita lämpösäädellyssä logistiikassa samalla kun ulkoilmat vaihtelevat hyvinkin paljon? Ainakin seuraavat neljä asiaa kannattaa ottaa huomioon, kun ollaan järjestämässä verikuljetuksia ja varastointia:
1. Lämpötila
Miksi vakaat olosuhteet sitten ovat niin tärkeitä verikuljetuksissa, oli kyseessä sitten luovutettu veri tai verinäytteet? Yleisesti ottaen luovutettu veri, joka on kuljetuksessa joutunut liian pitkäksi aikaa hyväksyttyjen lämpötilarajojen ulkopuolelle, joudutaan heittämään pois. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sen turvallisuutta verensiirroissa ei voida taata, koska lämpötilan vaihtelu vaikuttaa veren kemialliseen koostumukseen. Veren poisheittäminen on melko selkeä esimerkki lämpötilanvaihtelun aiheuttamista ongelmista, mutta niitä on myös sellaisia, jotka eivät ole näin suoraan nähtävissä. Verinäytteiden kanssa suoraa vaaraa ihmishengelle ei ole, mutta välilliset vaikutukset voivat olla aivan yhtä vaarallisia ja kalliita.
Myös verinäytteiden osalta ongelmat johtuvat siitä, että lämpötila vaikuttaa veren kemialliseen koostumukseen. Yksi tapa, jolla tämä näyttäytyy, on kausiluonteinen pseudohyperkalemia. Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kylmien talvikuukausien aikana verinäytteiden kaliumarvot nousivat kuljetuslämpötilojen laskun takia. Tästä seurasi vääriä hyperkalemiadiagnooseja sekä turhia ja mahdollisesti vaarallisia lääketieteellisiä toimia. Samanlaista näytteiden turmeltumista löydettiin myös muiden analyyttien osalta, joihin kuuluvat mm. ALT, GGT ja LD.
Jos taas näytteitä pystytään kuljettamaan luotettavasti muutama aste yli 20°C lämpötiloissa, pilaantumisen riski saadaan minimoitua. Toinen tapa välttää näytteiden huononemista olisi pyörittää ne sentrifugissa jo klinikalla, mutta tämä on sekä työteliästä että kallista. Oikean kuljetus- ja varastointilämpötilan ylläpitäminen on verraten halvempaa, mutta sisältää tietenkin liudan omia haasteitaan, kuten esimerkiksi seuraava:
2. Välineistö
Yleisesti ottaen talvella on kylmää ja kesällä on lämmintä. Ihminen tietää tämän ja osaa käyttäytyä asian vaatimalla tavalla. Mutta jos pukee päälleen joko liikaa tai liian vähän, olo muuttuu äkkiä tukalaksi. Verikuljetuksissa ongelma on periaatteessa sama, mutta seuraukset paljon vakavampia, pahimmillaan niin, että luovutettua verta ja verinäytteitä joudutaan heittämään pilaantuneina pois. Mutta mistä tietää, millä välineillä lämpötilanvaihteluun pitäisi varautua?
Verikuljetusten olosuhteidenhallinta on maailmanlaajuisestikin tunnistettu kysymys. Esimerkiksi Euroopan mittakaavassa EU vaatii, että veri kuljetetaan ja varastoidaan sellaisissa olosuhteissa, jotka varmistavat tavaran laadun. Vaaditut olosuhteet vaihtelevat veren käyttötarkoituksesta ja verituotteen laadusta riippuen, mikä asettaa haasteita logistiikkajärjestäjille. Ja kun ulkolämpötilat vaihtelevat äärimmillään -30°C ja +30°C välillä, asiasta tulee vieläkin monimutkaisempaa. On tietysti luonnollista, että ympäröivät lämpötilaolot vaikuttavat myös verikuljetusten lämpötiloihin. Juuri siksi tarvitaan sellaisia pakkausmateriaaleja ja varastotiloja, joissa lämpötilat säilyvät vakaina matkalla suonesta suoneen tai suonesta laboratorioon.
Mutta mistä tietää, mitkä ovat oikeita valintoja välineistön suhteen? Melko ilmiselvä ratkaisu on, että niiden täytyy pystyä todistetusti toimimaan vaaditussa käytössä. Maailman terveysjärjestö WHO:n veren GMP (hyvä valmistustapa) vaatii validointia, jolla todistetaan välineistön sopivan käyttötarkoitukseen. Ja ottaen huomioon vuosittaisen lämpötilanvaihtelun, validointi kannattaisi itse asiassa suorittaa kaikille mahdollisille lämpötila-asetelmille, joita kuljetuksissa saattaa tulla vastaan. Tämä vaatii tietysti kohtuullisen paljon vaivaa, mutta hyötyjä löytyy lainmukaisuuden lisäksi siitä, että samalla tulee varmistettua, että hankittu välineistö on oikeasti toimivaa.
3. Ajankohta
Välineistö ja kemiallinen koostumus liittyvät molemmat melko suoraan vallitseviin lämpötilaolosuhteisiin, mutta vuodenaikojen vaihtelulla on tietysti muitakin vaikutuksia. Harva esimerkiksi lomallaan miettii, että ”nytpä olisi hyvä hetki luovuttaa verta”. Erityisesti lomien ja juhlapäivien ajankohdat vaikuttavat verenluovutusten riittävyyteen.
Konkreettisesti tämä johtuu jo pelkästään siitä, että juhlapyhien aikaan verenluovutuspaikat ovat harvoin auki. Tämä tietenkin tarkoittaa, että verivaraston uudentamiseen on vähemmän mahdollisuuksia. Samaa ongelmaa löytyy myös vuosittaisten loma-aikojen kohdalla, erityisesti kesälomien aikaan, kun ihmiset käyvät harvemmin luovuttamassa verta. Koska verta ei voi varastoida rajattomasti, tiettyjen veriryhmien varasto voi tällaisina aikoina laskea jopa vaarallisen pieneksi. Ensimmäisenä tämä vaikuttaa O Rh- -veriryhmään, jolla voidaan tarvittaessa paikata myös muiden ryhmien verta.
Asiaan voidaan tietenkin varautua, kun hankalat ajankohdat ovat selvästi kaikkien tiedossa, ja suuremman varaston kerääminen ennen loma-aikoja on yksi tapa hoitaa ongelmaa. Tässäkin on kuitenkin omat haasteensa, sillä pidempi varastointiaika vaikuttaa osaltaan myös veren kemialliseen koostumukseen, eikä pitkään varastoitu veri ole laadultaan verensiirtoihin yhtä hyvää kuin tuore. Riittävän verivaraston ylläpitäminen ympäri vuoden onkin melkoista jonglöörausta luovuttajien houkuttelun ja varastointiaikojen välillä.
4. Sää
Lämpötilan ja ajankohdan lisäksi verikuljetuksiin vaikuttaa vielä yksi seikka, joka on ehkä vuodenaikojen vaihtelua ajatellen myös se kaikkein näkyvin: sää. Kun maailmankolkasta riippuen sää voi olla vuoden aikana kaikkea aurinkoisesta vesisateeseen ja lumimyrskyihin, se näkyy paitsi lämpötiloissa, niin myös ajokeleissä. Matka-aikoihin vaikuttaa nimittäin rajusti se, voiko huristaa aurinkoista tietä eteenpäin vai pitääkö liukastella jäisellä tiellä loskakuurossa.
Toisin sanoen kuljetusajat voivat vaihdella jopa useita tunteja riippuen siitä, kuinka kaukana verenluovutuspaikka tai klinikka on lopullisesta pääteasemasta. Kuten edellä mainittiinkin, pidemmät kuljetusajat vaikuttavat verinäytteistä otettaviin laboratoriotuloksiin, ja valitettavasti parhaidenkin pakkausmateriaalien kyky säilyttää tasainen lämpötila heikkenee ajan myötä. Siksi onkin erittäin tärkeää ottaa huomioon erilaiset kuljetusajat verikuljetuksia suunniteltaessa.
Seurannan seuraava askel
On melko haastavaa valita oikeat pakkaukset ja löytää sellaisia kuljetusjärjestäjiä, joilla on riittävät valmiudet hoitaa lämpösäädeltyjä kuljetuksia. Se on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää verikuljetuksissa ja varastoinnissa vaihtelevissa olosuhteissa. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaikki kuljetusratkaisut ja pakkaukset validoidaan eri lämpötiloja ajatellen jo etukäteen. Helpoiten tämä hoituu etäluettavilla, jatkuvatoimisilla sensoreilla, jotka tallentavat mittaustiedot elektroniseen arkistoon, jossa dataa on helppoa myös analysoida.
Kun sensorit on helppo siirtää erilaisiin pakkauksiin ja ajoneuvoihin, samoja sensoreita voidaan käyttää erilaisissa validointiolosuhteissa. Samalla sekä saadaan vertailukelpoisia tuloksia että säästetään rahaa, kun kaikki saadaan hoidettua samoilla sensoreilla. Verikuljetuksissa tietysti vaaditaan myös jatkuvaa näkyvyyttä olosuhdedataan, jotta veren hyvä laatu voidaan varmistaa. Sensiren kuljetustenseurannan avulla sekä validointi että seuranta on helppoa järjestää samoilla laitteilla.
Koska sensorit ovat automaattisia ja langattomia sekä jatkuvasti yhteydessä pilvipalveluun, lämpötilakartoitus tuottaa validoinnin kautta sellaista tietoa, joka voidaan muuttaa käytännön toimiksi kuljetuksen laadun parantamiseksi. Jatkuvalla seurannalla mahdollistetaan myös korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Datan esittäminen visuaalisessa muodossa säästää myös aikaa kun kuljetuslämpötilat voidaan päätepisteessä tarkistaa kertavilkaisulla ja vain rajojen ylitykset tarvitsee tutkia erikseen.
Parempien sensorien avulla parhaiden kuljetusratkaisujen, logistiikkatoimijoiden sekä tilojen valinta ja valvonta helpottuu huomattavasti. Jatkuva seuranta myös varmistaa GDP-sääntelynmukaisuuden, ja pilvipalvelussa seurantatiedot tallennetaan ja varastoidaan määräysten vaatiman ajan. Ja mikä tärkeintä, näin varmistetaan myös potilaiden turvallisuus.
