NB-IoT: Hypeä vai hyötyä?
Olen hiljattain käyttänyt jonkin verran aikaa arvioidakseni uutta IoT-verkkoteknologiaa nimeltä Narrowband IoT, tai lyhemmin NB-IoT. NB-IoT perustuu alun perin 4G-teknologiaan, mutta sitä on jatkokehitetty paristolla toimivia laitteita silmällä pitäen. Tämä tarkoittaa, että teknologia ei ole niin ”raskas” kuin 4G ja se toimii paremmin pienemmille datamäärille ja datansiirtonopeuksille. NB-IoT:in ympärillä pyörii tällä hetkellä suunnaton hypemylly ja monet meidänkin asiakkaistamme ovat kyselleet, joko meillä on tarjota NB-IoT-sensoreita. Valitettavasti asian todellinen tila ei ole aivan yhtenevä monien markkinointimateriaalien väitteiden kanssa.
Suomesta puhuttaessa Telia julkisti äskettäin tiedon, että heidän infrastruktuurinsa tukee NB-IoT:iä kotimaassa. Valitettavasti tämä peitto ulottuu vain noin puoleen Suomeen, ja loppu maa joutuu vielä odottamaan, että Yhteisverkko tuo markkinoille oman NB-IoT-tuetun verkkonsa. Tämä työ on tosin jo alkanut, mutta peittoalueella löytyy vielä paljon katvetta. Vaillinainen peitto ei tosin ole poikkeuksellista muutenkaan. Globaalisti katsottuna GSMA:n Mobiili-IoT:in levinneisyyskartta näyttää, että NB-IoT, samoin kuin samankaltainen LTE Cat-M1, saavat kasvaa vielä hyvän aikaa ennen kuin niitä voi kutsua globaaleiksi standardeiksi – ainakin jos tämä tarkoittaa myös maailmanlaajuista verkkopeittoa.
Tosin teknologianakaan NB-IoT ei ole vielä täysin kypsä. Sitä määrittävät ominaisuudet, kuten virransäästö ja älykäs viestiyhteys, joita paristokäytössä todella vaaditaan, ovat edelleen kehitysasteella. Lisäksi suurelliset laskelmat kymmenkertaisesta akunkestosta yhdellä AA-paristolla perustuvat yhteen viestiin päivässä, minkä lisäksi niissä on huomioita pelkästään lähettimen virrankulutus. Jos siis tarvitaan laite, joka viestii muutaman minuutin välein varmasti toimivalla yhteydellä, NB-IoT ei ehkä ole oikea ratkaisu, ainakaan vielä. Lisäksi jos vaatimuksissa on globaali verkonpeitto, täytyisi harkita hybridisolvelluksia, joissa NB-IoT ja LTE Cat-M1 on yhdistetty samaan laitteeseen, jolloin paikasta riippuen käytössä olisi se toimivin viestiyhteys.
Vaikka haasteita siis on edelleen paljon, kunhan teknologia tästä kypsyy ja globaali verkonpeitto saavutetaan NB-IoT (ja LTE Cat-M1) vastaa varmasti monien yritysten maailmanlaajuisiinkin tarpeisiin. Mitään tarkempaa tulevaisuuden suunnitelmista paljastamatta; Sensire on valmiina, kun NB-IoT saavuttaa toimintakunnon.
Lohkoketju on vain sisältämänsä tiedon veroinen
Toinen kovasti keskustelua herättänyt aihe on blockchain eli lohkoketju. Vaikka tämä teknologia ei itsessään ole vielä yhtä vahvasti Sensiren toimintaan suoraan liittyvä, katsoin parhaaksi käydä sen läpi nyt samalla. Jos pohjaa tietonsa vain nettiotsikoihin, voisi helposti luulla, että blockchain ratkaisee toimitusketjun kaikki ongelmat ja enemmänkin. Valitettavasti tähänkin teknologiaan liittyy vielä sellaisia haasteita, jotka voivat osoittautua hankaliksi tulevaisuudessa.
Tavallisimmin lohkoketjun ajatellaan olevan salattu digitaalinen tilikirja, joka jaetaan useiden käyttäjien kesken. Siihen syötetty data lähetetään kaikille muille osallistujille, jolloin osanottajilla on täysin sama näkyvyys kerättyyn dataan. Lohkoketjua ainakin mainostetaan myös mahdottomaksi muuttaa jälkeenpäin. Ideaalitilanteessa kaikki blockchainin yhteiskäyttäjät jakaisivat siis yhden, täysin objektiivisen version, totuudesta, jolloin liiketapahtumat voitaisiin rakentaa jaetun informaation varaan.
Kaikkein yksinkertaisimmillaan lohkoketju on siis tapa jakaa tietoa kryptografisesti salattuna. Yhtälailla suojattuja järjestelmiä on ollut olemassa jo pitkään, mutta lohkoketju eroaa aiemmista siinä, että se ei vaadi kolmatta osapuolta todentamaan jaettua dataa ja tapahtumia oikeaksi. Valitettavasti kuten usein käy uusien teknologioiden kanssa, on vielä vaikea sanoa, mitkä kilpailevista blockchain-projekteista jäävät henkiin. Hankintaketjun osalta yhtenä hankaluutena voi olla myös se, että blockchain-hanke vaatii useita osanottajia toimiakseen järkevästi, ja voi olla vaikea suostutella muita hankintaketjuunsa kuuluvia ottamaan käyttöön juuri se itse valittu teknologia.
Noin muuten hankintaketjun läpinäkyvyyden lisääminen on tietenkin vain hyvä asia. Riskinä voi tosin olla, että paremman näkyvyyden arvo on suoraan verrannollinen lohkoketjuun syötetyn datan kanssa. Toisin sanoen, vaikka data olisikin lohkoketjun kautta useamman tahon todentamaa, todennus koskee vain sitä, että se on olemassa, ei datan alkuperäistä todenmukaisuutta. Eli huolimaton ketjun osanottaja voi häiritä lohkoketjun toimintaa joko tahallaan tai vahingossa. Lisäksi on olemassa joitakin tapauksia, joissa lohkoketjulle perustuvia kryptovaluuttoja on onnistuttu tavalla tai toisella hakkeroimaan, joten täyttä muuttumattomuutta datan suhteen lienee mahdoton lopullisesti taata.
Blockchain konseptina on suunniteltu tarjoamaan läpinäkyvyyttä toimien tasolla, eli kun tavarat vaihtavat omistajaa esimerkiksi asiakastoimituksissa. Tämä tarkoittaa, että haasteita saattaa syntyä myös tapahtumien kirjaamisajoissa – eli välillä voi mennä hyvinkin pitkään, ennen kuin uusi toimi on prosessoitu ja näkyy kaikille osanottajille. Esimerkiksi Bitcoinin keskiarvoinen kirjaamisaika on 10 minuuttia, mutta ruuhkaisina aikoina se on noussut enimmillään 16 tuntiin. Toisin sanoen järjestelmäviive on otettava aina huomioon lohkoketjun sovelluksia suunniteltaessa.
Koska lohkoketjun data perustuu toimiin, joissa kohteen tila muuttuu jotenkin, lämpötiladata (joka perustuu ajastettuun seurantaan) kylmäketjumaisessa lohkoketjussa toimii pääasiassa validointitarkoituksiin, ei niinkään reaaliaikaiseen seurantaan tai välittömiin poikkeushälytyksiin. Tämä tarkoittaa, että kylmäketjun eri toimijat, vaikka käyttäisivätkin blockchain-teknologiaa toimien läpinäkyvyyden seuraamiseen, tarvitsevat edelleen erillisen järjestelmän, mikäli haluavat saada reaaliaikaista tietoa kylmäketjun olosuhteista.
Vaikka edellä on käyty läpi paljon haasteita, en tietenkään tarkoita sanoa, etteikö lohkoketju olisi aivan hyvä ja toimiva teknologia datan jakamiseen. On vain ymmärrettävä, että kuten useimmat teknologiat, myöskään lohkoketju ei itsessään ole vastaus kaikkeen, vaan vain yksi tapa vastata tiettyihin ongelmiin. Jos joku asiakkaistamme on innostunut ottamaan osaa lohkoketjuun, Sensiren laitteilla saadaan omalta osaltaan varmistettua, että sinne saadaan syötettyä parasta mahdollista olosuhdedataa, ja pyrimme myös tekemään järjestelmämme integroimisesta mahdollisimman helppoa.
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka meneillään olevat lohkoketjuprojektit tulevat toimimaan käytännössä, kuinka ylläoleviin haasteisiin vastataan ja mitkä lopulta tulevat olemaan kisan voittajat. Sillä välin Sensiren tarjoama ratkaisu turvalliseen datan jakamiseen on älykäs kylmäketju, joka on jo käytössä testattu ja hankittavissa välittömästi.
